Kirjoittajana Brita Karjalainen, Lapin sosiaali- ja
terveysturvayhdistys ry:n harjoittelija
Hyvinvointikertomus on sähköinen väline, jonka avulla
suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan kunnan toimintaa. Valtuustokausittain
tehtävä hyvinvointikertomus antaa oikein tehtynä hyvinkin käytännönläheistä ja
havainnollistavaa tietoa hyvinvointijohtamisen tueksi. Sähköinen
hyvinvointikertomus on hyödyllinen, mutta ei haasteeton työväline kunnille.
Järjestöille se tarjoaa väyliä vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ja toimia
jäsentensä ja kuntalaisten äänen esiin nostajina.
Lapissa hyvinvointikertomuksen tekemistä on viety eteenpäin
kunnissa itsenäisesti mutta myös PaKaste-hankkeessa koulutuksilla, vertaispalavereilla,
työskentelyjaksoilla ja kuntakäynnein. Lapin kunnista lähes kaikilla onkin jo
sähköinen hyvinvointikertomus, tosin niiden laajuus vaihtelee.
Hyvinvointikertomusten haasteena onkin lakisääteisyydestä huolimatta niiden
toteutuminen ja erityisesti monialaisen toteuttamisen onnistuminen. Hyvinvointikertomuksissa avataan kuntien
tilannetta erilaisten indikaattoreiden valossa, mutta tilastotietoa
selventämään on mahdollista käyttää järjestöjen tuottamaa kokemustietoa
kuntalaisten arjesta ja tarpeista. Kokemustiedon etuna on muutoksien
havaitseminen jo ennen kuin ne näkyvät tilastotiedossa. Järjestöt voivat olla
mukana hyvinvointikertomustyössä myös
työryhmissä analysoimassa indikaattoritietoa tai määrittelemässä tulevaisuuden
painopisteitä.
Tällä hetkellä kunnille tyypillisin tapa ottaa järjestöt
mukaan hyvinvointikertomustyöhön on huomioida järjestöt yhteistyökumppaneina
tulevaisuuden toimenpiteitä suunnitellessa. Tällöin järjestöt tulevat esiin
esimerkiksi ostopalveluiden tuottajina, harrastusten järjestäjinä, palveluiden
kehittäjinä, yhteisöllisyyden lisääjinä, kylien kehittäjinä,
kulttuuripalveluiden tuottajina, kansanterveydestä huolehtijoina, kumppaneina
päihteiden vastaisessa työssä, nuorten palveluiden tuottajina ja ylipäätään
hyvinvoinnin tekijöinä.