Kiitollisuutta!

Kirjoittajana Lapin Leikkilähetti Raili Pokka-Mattanen

Halaukset ja tsemppitoivotukset alkavalle Terhokerholle, viimeiset vilkutukset. Ulkona vilkaisen taivaalle, jossa tähdet tuikkivat ja revontulet loimuavat. 

Auton keulan kääntyessä kotia kohti ja valojen lakaistessa lumista tietä mietin kulunutta syksyä. Tunnen suurta kiitollisuutta siitä, kuinka pyyteettömästi ja iloisella mielellä vapaaehtoiset ovat alkaneet yhdyshenkilöiksi ja Terhokerhon ohjaajiksi. Kantava ajatuksemme on: tehdään hyvää yhdessä.

Mieleeni tulevat ujot katseet ja hymyt, ääneen lausutut lauseet: voisinko minä, saisinko minäkin olla mukana toimimassa Terhokerhossa. Ajatuksiini tulee myös kaikki se yhteinen tekeminen: palvelukodin seinällä oleva puu, jonka lehtien väri vaihtuu vuodenaikojen mukaan. Olemme vetäneet nuottaa, seikkailleet luontopolulla tunnistamassa linnunkuvia, olemme taputelleet hiekkakakkuja hiekkalaatikolla kielen vaihtuessa suomesta vieraaseen kieleen. Olen myös nähnyt ryppyisillä kasvoilla onnellisen hymyn, kun tuuditettavana on pieni lapsi.

Kiitollisuus valtaa mielen siitä, kun on saanut olla mukana jakamassa kokemuksia ja tuntemuksia. Mieltä lämmittää kaikki se tuki ja apu, jota olen saanut, jotta Terhokerhot käynnistyisivät eri puolilla Lappia.

Hei, tähdenlento! Saan toivoa! Toivon kaikille vapaaehtoisille, Terhokerholaisille, tomerille leikkiläheteille, mahtavalle taustatiimille sekä SPR:n ja MLL:n työkavereille onnellista ja leikkisää uutta vuotta 2016!

Kuntalaisraati kehittämässä vapaaehtoistoimintaa Rovaniemellä

Kirjoittajana Taika Kopra

Rovaniemen Järjestötalolla kokoontui tiistaina 1.12. ensimmäinen vapaaehtoistoimintaa kehittävä kuntalaisraati. Kuntalaisraatiin osallistui järjestöjen vapaaehtoisia, järjestötyötä tekeviä ja kuntalaisia, jotka eivät toimi tällä hetkellä missään järjestössä. Paikalla oli kahdentoista hengen joukko eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia rovaniemeläisiä.

Raadissa työskenneltiin pienryhmissä fasilitaattoreiden eli keskusteluttajien ohjauksessa.

Raatilaisten tehtävänä oli aluksi pohtia vapaaehtois- ja järjestötoimintaan osallistumisen esteitä kuntalaisten näkökulmasta. Esimerkiksi heikko tiedotus, pitkät välimatkat ja mielikuvat vapaaehtoistyön sitovuudesta ja vaikeudesta nousivat esiin toimintaan osallistumisen esteinä. Seuraavassa vaiheessa raatilaisille annettiin vapaat kädet ideoida keinoja, joilla esteistä päästään eroon. Ratkaisuehdotuksia sai miettiä vailla huolta arjen realiteeteista kuten rahasta, ja raatilaiset tuottivatkin hyviä ja toiminnallisia ideoita ihmisten tavoittamiseen esimerkiksi elokuvan keinoin.

Osallistujat kokivat raadin pääosin positiivisena menetelmänä vaihtaa ajatuksia vapaaehtoisuudesta erilaisten ihmisten kanssa. Raatiin toivottiin vielä enemmän osallistujia erityisesti järjestökentän ulkopuolelta tuomaan uusia ideoita ja näkemyksiä vapaaehtoistoimintaan. Raatiin osallistuneen Juha Karppisen mielestä parasta raadissa oli se, että kaikki pääsivät kertomaan oman mielipiteensä ja tulivat kuulluiksi. ”Olen ollut kauan sitten vapaaehtoistyössä mukana, nyt tuli kipinä lähteä mukaan tekemään”, Karppinen kertoi raadin palauteringissä.

Kuvassa Ibrahim Al Hassan ja Arja Issakainen, jotka osallistuivat raatiin.

Raadin kutsui kokoon Rovaniemen kaupungin, Rovalan Setlementin monikulttuurisuuskeskus MoniNetin, Rovaniemen Neuvokkaan ja Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen yhteinen esiselvityshanke. Kuntalaisraati tuottaa tietoa ja toimintaideoita esiselvitykseen ja sitä kautta mahdolliseen järjestöjen ja kaupungin yhteiseen hankkeeseen.

Raati ideoi miten uusia ihmisiä saataisiin mukaan järjestötoimintaan.

Kuntalaisraatityöskentelyä jatketaan tiistaina 2.2. klo 16.30 Rovaniemen Järjestötalolla. Raatiin ovat tervetulleita niin vanhat ja uudetkin osallistujat. Helmikuun raadissa arvioidaan ja kehitetään erilaisia kuntalaisten kuulemisen malleja.

Jos kiinnostuit ja haluat mukaan kuntalaisraatiin, ilmoittaudu sähköpostitse järjestöyhdyshenkilö  Taika Kopra, taika.kopra@rovaniemi.fi, puh. 040 662 5504

Järjestökeskus Kitinen ry Sodankylästä esittäytyy

Kirjoittajana on järjestökeskuksen työntekijä Kaisa Kulmala

Sodankylässä on ollut vuosia esillä järjestöjen toive saada oma ”kotipesä”, yhteinen paikka missä voisi kokoontua ja järjestää erilaisia tapahtumia, tilaisuuksia, koulutuksia ja kokouksia. Tuota toivetta tukee myös vuonna 2011 yliopisto-opiskelijan toimesta tehty kysely paikallisjärjestöille. Tilatarpeen lisäksi esille nousi erilainen järjestötoimintaan liittyvä koulutus, vapaaehtoisten välitystoiminta ja tukipalvelut. 

Toiminnan edistämistä varten perustettiin kahdeksan paikallisjärjestön voimin Kylätalo Kitinen ry, joka merkittiin Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin 10/2012. Järjestön nimi muutettiin vuonna 2014 Järjestökeskus Kitinen ry:ksi.

Yhdistyksen tarkoituksena on lisätä kuntalaisten hyvinvointia:

– vahvistamalla rekisteröityjen paikallisjärjestöjen toimintaedellytyksiä;

– edistämällä Sodankylässä toimivien rekisteröityjen paikallisjärjestöjen vapaaehtoistoimintaa;

– mahdollistamalla yhteistyön toimivuuden Sodankyläläisten rekisteröityjen järjestöjen kesken;

– edistämällä rekisteröityjen järjestöjen osallisuutta ja yhteistyötä julkisella

sektorilla;

– toimimalla jäsenyhteisönsä edunvalvojana ja edustajana.

Järjestökeskus Kitinen ry on toiminut 10/2011 asti entisellä Kitisenrannan koululla.

1.11.2015 lähtien toimitilat sijaitsevat ydinkeskustassa, Jäämerentie 19:ssa sijaitsevassa ent. Simosen liikekiinteistössä. Käytössä on n. 200 neliön tilat, jotka sijaitsevat katutasossa.  Tila toimii järjestöjen yhteisenä matalankynnyksen kokoontumis- ja kokouspaikkana. Sijainnin puolesta tilat ovat keskeisellä paikalla ajatellen mm. järjestöjen esille tuloa ja tavallisen kuntalaisen saavutettavuutta. Esim. Aamukahvit –tapahtumaan osallistuminen helpompaa uusien tilojen myötä.

Isompien tilojen myötä myös toiminnan sisällön odotetaan vastaavan entistä enemmän järjestöjen toiveita ja kehittämistarpeita. Tilojen hyödyntäminen on mm. virittänyt keskustelua kunnan perhetyön ja MLL:n kanssa perhekahvilatoiminnan aloittamisesta. Lisäksi paikkakunnalla asuvien maahanmuuttajien toimesta, yhteistyössä Vapaaseurakunnan kanssa, kokeillaan kulttuurikahvilatyyppisen toiminnan aloittamista. Toiminnan avauksena, Ravintolapäivänä vietetään järjestökeskuksella ”African Restaurant” päivää, jonka käytännön toteuttamisesta vastaavat paikkakunnalle muuttaneet afrikkalaiset. Lisäksi Suomi-Venäjäseura on kiinnostunut kokeilemaan säännöllistä Venäjäiltaa, esim. elokuvien katselun merkeissä.

Järjestökeskusten verkosto tutustumassa uusiin tiloihin.

Järjestöillä on omia teemaviikkoja pitkin vuotta. Tulevaisuudessa järjestöt voivat hyödyntää tiloja teemaviikkojen toteutuksessa. Lisäksi yhteiset esiintymiset esim. Ystävänpäivänä, jne. ovat toivottavia.

Erilaisia koulutuksia toteutetaan tarpeen ja kysynnän mukaan. Järjestöjen taloushallinnon perusteet, puheenjohtajien tapaamiset ja vapaaehtoistoiminnan perusteet lukiolla tulevat olemaan vuoden 2016 suunnitelmissa.

Tiedottamisessa käytetään aktiivisesti paikallislehti Sompiota, joka ilmestyy Sodankylän kunnan alueella sekä Lapin kansaa, joka ilmestyy laajemmin lapin alueella. Kotisivut ovat valmistumassa ja ne julkaistaan vuoden 2016 alussa. Kotisivujen avulla jäsenjärjestöt voivat tiedottaa mm. omia tapahtumia ja tapaamisia. Lisäksi tilojen varaus tapahtuu sivujen kautta. Kotisivut linkitetään myös kunnan omiin sivuihin, jotta tiedottaminen toimisi mahdollisimman tehokkaasti ja vaivattomasti. Yhteistyötä tehdään myös lappilaiset.fi- sivuston kanssa. Käytössä on myös Facebook. Tiedottamisessa olennaista on myös perinteinen sähköposti ja järjestökeskuksen ilmoitustaulu.

Tervetuloa tutustumaan!

Lappilaiset järjestöt mukaan kuntien hyvinvointikertomustyöhön

Kirjoittajana Brita Karjalainen, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n harjoittelija

Hyvinvointikertomus on sähköinen väline, jonka avulla suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan kunnan toimintaa. Valtuustokausittain tehtävä hyvinvointikertomus antaa oikein tehtynä hyvinkin käytännönläheistä ja havainnollistavaa tietoa hyvinvointijohtamisen tueksi. Sähköinen hyvinvointikertomus on hyödyllinen, mutta ei haasteeton työväline kunnille. Järjestöille se tarjoaa väyliä vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ja toimia jäsentensä ja kuntalaisten äänen esiin nostajina.

Lapissa hyvinvointikertomuksen tekemistä on viety eteenpäin kunnissa itsenäisesti mutta myös PaKaste-hankkeessa koulutuksilla, vertaispalavereilla, työskentelyjaksoilla ja kuntakäynnein. Lapin kunnista lähes kaikilla onkin jo sähköinen hyvinvointikertomus, tosin niiden laajuus vaihtelee. Hyvinvointikertomusten haasteena onkin lakisääteisyydestä huolimatta niiden toteutuminen ja erityisesti monialaisen toteuttamisen onnistuminen.  Hyvinvointikertomuksissa avataan kuntien tilannetta erilaisten indikaattoreiden valossa, mutta tilastotietoa selventämään on mahdollista käyttää järjestöjen tuottamaa kokemustietoa kuntalaisten arjesta ja tarpeista. Kokemustiedon etuna on muutoksien havaitseminen jo ennen kuin ne näkyvät tilastotiedossa. Järjestöt voivat olla mukana hyvinvointikertomustyössä  myös työryhmissä analysoimassa indikaattoritietoa tai määrittelemässä tulevaisuuden painopisteitä.

Tällä hetkellä kunnille tyypillisin tapa ottaa järjestöt mukaan hyvinvointikertomustyöhön on huomioida järjestöt yhteistyökumppaneina tulevaisuuden toimenpiteitä suunnitellessa. Tällöin järjestöt tulevat esiin esimerkiksi ostopalveluiden tuottajina, harrastusten järjestäjinä, palveluiden kehittäjinä, yhteisöllisyyden lisääjinä, kylien kehittäjinä, kulttuuripalveluiden tuottajina, kansanterveydestä huolehtijoina, kumppaneina päihteiden vastaisessa työssä, nuorten palveluiden tuottajina ja ylipäätään hyvinvoinnin tekijöinä.

Järjestöjen rooli hyvinvointikertomuksessa on kuitenkin vielä pieni ja satunnainen, mihin pyritään saamaan muutosta. Teen harjoittelussani Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksessä selvitystä järjestöjen tämänhetkisestä roolista hyvinvointikertomuksessa. Selvityksen tarkoitus on toimia apuna tulevaisuudessa, kun kehitetään malleja siitä, miten järjestöt voisivat osallistua hyvinvointikertomustyöhön ja näkyä hyvinvointikertomuksissa. Osana selvitystä tein lappilaisille kunnille kyselyn, jossa tiedustelen millainen rooli järjestöillä on ollut hyvinvointikertomustyössä, miten kunnat haluaisivat järjestöjen olevan siinä mukana, miten kunnat näkevät järjestöt suhteessa hyvinvointikertomustyöhön ja tarvitaanko kunnissa tukea järjestöjen saamiseksi ja ottamiseksi mukaan hyvinvointikertomuksen tekoon. Työn valmistuttua kerron myös blogissa, millaisia asioita kyselyssä ja selvityksessä nousi esiin.

Järjestökeskukset kartalle: Kemijärven Kiehispirtti

Kirjoittajana Sanna Hiltunen, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen toiminnanjohtaja, Järjestökeskusten verkoston koollekutsuja ja puheenjohtaja

Lappilaisten järjestöjen yhteisen työskentelyn tuloksena järjestöstrategiaprosessin aikana tunnistettiin tarve yli järjestörajojen yhdistää voimavaroja kolmen teeman ympärillä; 1) viestinnän, 2) tiedontuotannon ja 3) Järjestötalojen/-keskusten kehittämisen osalta.

Järjestökeskuten verkoston perustamiskokouksessa verkoston toiminnan tavoitteiksi kirjattiin 1) järjestöjen tilojen kartoitus, 2)  Tutustuminen eri tiloihin, 3)  rahoituskanavien selvittäminen ja 4) tiloihin liittyvien opinnäytetöiden auki kirjoittaminen. Eri tiloihin tutustuminen päätettiin toteuttaa siten että tulevat kokoukset kiertävät  eri  järjestökeskuksissa tai -taloissa. Jokaisen kokouksen  yhteydessä esitellään keskuksen/talon toimintaa  ja samalla kootaan Lapin järjestökeskuksia ja -taloja koskevaa tietoa. Näistä vierailusta päätettiin myös tehdä pienet kuvaukset blogiin ja tässä ensimmäinen. 

 

 Järjestökeskuksiin tutustuminen aloitettiin Kemijärven Kiehispirtiltä 12.5.2015. Nykymallisen  Kiehispirtin juuret ovat vahvasti Kemijärven järjestökiehinen ry:n toiminnassa ja Nina Peronius kertoi yhdistyksen historiasta ja toiminnasta. Yhdistyksellä on tällä hetkellä 35 jäsenjärjestöä, jonka toimintaa koordinoi 8 eri järjestön muodostama hallitus. Järjestöjen yhteistyö käynnistyi Kemijärvellä jo 1993, ja erilaisia hankkeita on toteutettu useita, esimerkiksi Järjestöjen tietoteknologia/Järjestökipinä -hanke.

 


Nina kertoi, että hankkeista on jäänyt paljon asioita elämään. Järjestöillä on ollut yhteinen toimitila vuodesta 1998 alkaen. Toimitila on sijainnut aikojen saatossa useassa eri osoitteessa. Kemijärven kaupunki on tukenut Kiehispirtin toimintaa vuosien saatossa eri tavoin. Vuodesta 2012 lähtien Kemijärven Järjestökiehinen ry on ollut ilman työntekijää, mutta toiminta on jatkunut siitä huolimatta vapaaehtoisvoimin ja yhteistyöllä eri toimijoiden kesken.

 


Kiehispirtin viimeisin muutto tapahtui keväällä 2015 kun toimintatila muutti Särkikankaalle. Voimavarojen yhdistämisestä oli puhuttu ja loppujen lopuksi muutto uusiin tiloihin tapahtui aika nopealla aikataululla. Tiloissa toimii  nyt myös Tunturilan setlementin Välittävä -hanke jonka roolina on kehittää Kemijärvellä uusia vapaaehtoistyön muotoja. Hankkeen työntekijöiden työhuoneet sijaitsevat Kiehispirtillä ja he samalla huolehtivat tiloihin liittyvistä juoksevista asioista. 

Yhteiset tilat mahdollistavat myös järjestöjen välisen yhteistyön. Välittävä- hankkeen toiminnan  tavoitteena on vapaaehtoistoiminnan, viranomaisten ja järjestöjen yhteistoiminnan kehittäminen sekä vapaaehtoisten auttajien koulutusten järjestäminen. Anita kertoi, että sitoutuminen esimerkiksi tukihenkilötoimintaan on haasteellista,  mutta vuosia sitten jo hyväksi havaittu kynkkärinki (ulkoiluttamisapu hoitokotien asukkaille) toimii jälleen ja uusia oivalluksia on mm. se että  vapaaehtoistoiminnassa on tarjolla erilaisia rooleja kuten “vähän auttelijat”, jotka ovat koulutettuja mutta eivät halua sitoutua pitempikestoisiin juttuihin, “apukädet” taas  auttavat mm. pyörätuolien kanssa erilaisissa tapahtumissa, ja “pika-auttajat” jotka keikkailevat mielllään lyhyellä varoitusajalla. Vapaaehtoistoiminnan koordinaatiota tarvitaan ja ihmisiä on saatettava yhteen. 

  

 Kiehispirtillä on jälleen säpinää ja perusasiat ovat edelleen tallella. Järjestökeskus tarjoaa jäsenjärjestöilleen tilat joissa säilyttää arkistojaan, tehdä toimistotöitä sekä pitää kokouksia ja muita tapaamisia. Kiehisprtin uuden ilmeen suunnitteli sisustusarkkitehti harjoittelutyönään ja täytyy sanoa että ihanan raikkaat ja toimivat tilat ovatkin. Kiehispirtin väki toivottaa vierailijat lämpimästi tervetulleiksi.

Seuraavaksi pääsemme syksyllä tutustumaan Sodankylän järjestötalo Kitiseen 1.10.2015.