Miltä sote näyttää?

Kirjoittajana Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen hallituksen jäsen Päivi Salminen

Istuin karkauspäivää Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen järjestämässä sotea puivassa seminaarissa, joka oli nasakasti otsikoitu ”Karkaako sote käsistä?”.

Samalla kun kuuntelin hyviä luentoja, mietin että me puhumme sotesta kuin sillä olisi ruumis ja yksilöllinen tietoisuus. Se tulee, ei tule, karkaa käsistä, laittaa uusiksi, menee uudistuksen edellä, katoaa itsehallinnon alle, muuttaa rakenteita ja tekee vaikka mitä. Jos sote olisi ihminen, minkä näköinen Sote olisi?

Kuvittelen että kun Sotesta alettiin puhua, se oli moderni yhteiskuntatietoinen varhaisessa keski-iässä oleva virkanainen, joka jo yläasteella ja lukiossa oli toiminut tukioppilaana, opiskeluaikana pitänyt palopuheita lasten, syrjäytyneiden ja vanhusten puolesta ja varttuessaan täysi-ikäiseksi Soteksi, oli päättänyt rakentaa paremman maailman kaikille Pikku-Soteille. Ajan mittaan Sote vanheni, mukavien mekkojen sijaan se alkoi pitää housupukua,  lopulta pukua ja kuinka ollakaan vaihtoi sukupuolensa. Herra Sote pukeutui istuvaan liituraitaan, vapaa-aikana se alkoi purjehtia ja pelata golffia, vaikka halusikin korostaa askeettisen elämän esimerkillisyyttä. Se oli kunnianhimoinen peluri ja uskoi voivansa pelata skenellä monella pallolla yhtä aikaa. Vähitellen huolet ja työpaineet alkoivat näkyä, puttaus ei enää sujunut ja iltaisin Sote usein ajatteli että onko pakko – ja totesi että on, pakko on, ei tästä enää voi perääntyä  - ja raahusti sänkyyn noustakseen taas huomenna puurtamaan.

   

Tämän päivän sote-keskustelulle tuntuu olevan ominaista että enemmän kaikilla on kysymyksiä kuin vastauksia. Monet tunnustautuvat sote-väsyneiksi sote-veteraaneiksi  ja yhä harvempi enää puhkeaa intoon ja paloon sotesta puhuttaessa. Se on kovin harmillista, jostakin draivi  olisi syytä uudelleen löytää, ei muutoksen tarve ole minnekään kadonnut. Sote-palveluiden uudistamisen taustalla olevat yhteiskunnalliset tekijät kuten ihmisten erilaiset mahdollisuudet elää terveenä ja hyvinvoivana, väestön vanheneminen, palvelutarpeiden ja –vaatimusten kasvu sekä kustannuspaineet eivät ole hävinneet. Jokainen sote- palveluiden käyttäjä ja tekijä tietää että parantamisen varaa on. Voi myös kysyä, emmekö me voi alkaa tehdä asioita toisin jo nyt, eihän sitä mikään laki tai hallinnon rakenne kiellä.

Päivi Salminen

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen hallituksen jäsen