Erityislasten Omaiset ELO ry vapaaehtoisen silmin

Eräänä tuiki tavallisena koulupäivänä ryhmänohjaajani kysyy löytyisikö nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja luokastamme vapaaehtoisia lähtemään viikonlopuksi töihin erityislasten pariin Ylläkselle. Minulla oli jo muita suunnitelmia kyseiselle viikonlopulle mutta päätin jättää ne myöhemmäksi ja lähteä hakemaan kokemuksia ja tietotaitoa tulevaan työhöni. En osannut oikeastaan odottaa mitään tulevalta viikonlopulta enkä ollut edes koskaan kuullut kyseisestä yhdistyksestä, mutta työskentely erityislasten ja heidän vanhempiensa kanssa kiinnosti kovasti.

Näin siis saapui Ylläs viikonloppu ja kahden muun luokkalaiseni kanssa saavuimme Pohjolankadulle, ELOkolon eteen jossa bussi täynnä lapsia ja heidän vanhempiaan jo odottikin. Hyppäsimme saman tien bussiin ja lähdimme kohti hotelli Seitaa, jonne saavuttuamme meille selvitettiin viikonlopun kulku. Viikonloppuun sisältyi paljon lapsien kanssa toimimista sillä aikaa kun vanhemmat saivat viettää omia vertaistukihetkiään sekä hyviä hetkiä muiden vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa. 

Mieleenpainuvimpia hetkiä olivat lasten kanssa pulikointi hotellin altaassa sekä muutaman kilometrin pituinen retki läheiselle lintutornille jossa yksi lapsukainen väsähti ja pääsi minun kantamanani takaisin hotellille (kerkesin sitä ennen kylläkin kantaa vähän aikuisempaakin reppuselässä). Oli myös mahtavaa nähdä minkälaista voimaa ja jaksamista perheistä löytyy sekä huomata kuinka vähästäkin huomiosta erityislasten sisarukset saavat iloa (monesti sisarukset jäävät vähemmälle huomiolle kun vanhemmat joutuvat keskittymään erityislapsen perässä juoksemiseen).  ELOn muut vapaaehtoiset olivat aivan mahtavia ja heidän kanssa pidämme yhä yhteyttä säännöllisesti ja tämä yhteisöllisyys on varmasti yksi suurimmista syistä joka sai minut jäämään ELOn pariin!

Siinäpä alustus ja hyvä pohja ”raporttiini” ELOsta vapaaehtoisen ja tällä hetkellä harjoittelijan näkökulmasta.

Olen siis nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja opiskelija ja kyseinen koulu käytännössä tutustutti minut ELOon, vaikkakin vapaaehtoiseksi lähtöni jälkeen selvisi että vanhempani kuuluvat ELOon ja parhaan ystäväni äiti on ollut ELOssa vuosia.

Miten alkaa ELO vapaaehtoiseksi? Kävelemällä sisään ELOkololle taikka ottamalla yhteyttä työntekijöihin soittamalla tai lähettämällä sähköpostia. Vapaaehtoisista vastaa Eveliina Johansson-Kivioja joten kannattaa olla suoraan yhteydessä häneen! Vapaaehtoiseksi alkaminen ei katso ikää tai sukupuolta ja jokainen voi tehdä työtä oman aikataulunsa ja jaksamisensa mukaan. Aina kun vapaaehtoista tarvitaan, hänelle ilmoitetaan siitä tekstiviestillä tai sähköpostilla mutta ne eivät velvoita mihinkään.

Mitä vapaaehtoisen työnkuvaan kuuluu ja mitä se vaatii? ELO vapaaehtoisen hommaa on pääasiassa erityislasten ja heidän vanhempiensa kanssa toimiminen. Koska kyse on erityislapsista, vapaaehtoisen pitää olla avoin kaikelle uudelle ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Vapaaehtoisena pääset toteuttamaan itseäsi ja tekemään sitä missä olet hyvä. Esimerkiksi jos osaat soittaa kitaraa, tulet soittamaan kitaraa ja jos osaat leipoa tulet leipomaan. Vapaaehtoisten panosta tarvitaan erityisesti nuorten ja lasten ryhmiin sekä tapahtumiin joita ELO järjestää. 

ELO tarjoaa vapaaehtoisillensa tutustumisväylän aktiivisen ja käytännönläheisen järjestön toimintaan sekä mahdollisuuden kulkea hetken lappilaisten erityisperheiden rinnalla ja oppia heistä/heiltä. Sinua tukevat verkostotyöntekijät ja ELOhallitus sekä aina kun osallistut toimintaan, saat kirjallisen todistuksen työstäsi!

Siinäpä pienimuotoinen perehdytys ELOn vapaaehtoisena toimimiseen. Toivottavasti tämä kirjoitus antaa suhkot selkeän kuvan vapaaehtoisuudesta ja siihen mukaan tulemisesta sekä voisi vaikka saada jonkun lähtemään mukaan toimintaan.

Hyvää joulunodotusta ja ELOisia hetkiä,

Ville Havu, Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja opiskelija