Blogi + blogi = PAM!

Hei arvoisat järjestöblogin lukijat. Huomasitte varmaan, että alle julkaistui kasa uusia tekstejä hämmästyttävän lyhyessä ajassa. Ei, emme ole hämmästyttävän nopeita kirjoittajia, vaan nämä kolme erinomaista tekstiä on napattu rinnakkaisesta blogistamme "Kaikki muuttuu, mikä säilyy". Päätimme yhdistää nämä kaksi blogia ja tässäpä alla teille kolme mielenkiintoista tekstiä luettavaksi vanhasta blogistamme.

• Yhdessä tekemisen suurempi viisaus (Kirjoittajana Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen puheenjohtaja Veli-Matti Ahtiainen)
• Aitoja kohtaamisia sosiaalityön opinnoissa (Kirjoittajina Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen Oppilaitosyhteistyöhankkeen työntekijät Marika Ahola ja Tuula Myllykangas)
• Kokemustiedon kerääminen järjestöiltä kannattaa (Kirjoittajana Marjo Riitta Tervonen,  SOSTEn erityisasiantuntija (aluetyö, Pohjois-Suomi))

Pysykäähän  mukana :)

Kokemustiedon kerääminen järjestöiltä kannattaa

Kirjoittajana Marjo Riitta Tervonen,  SOSTEn erityisasiantuntija (aluetyö, Pohjois-Suomi)

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n tällä viikolla julkaisema sosiaalibarometri 2015 kertoo, että nykyhallitus on epäonnistunut köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämisessä. Näin arvioi kolme neljäsosaa sosiaalibarometriin vastanneista kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista, Kelan toimistojen johtajista sekä TE-toimistojen johtajista.

Sosiaalibarometrin tulokset ovat huolestuttavaa kuultavaa, mutta toisaalta eivät yllätä. Viestiä syrjäytymisen ja eriarvoisuuden lisääntymisestä on tullut myös sosiaali- ja terveysjärjestöiltä eri maakunnista.  Näihin viesteihin olen saanut perehtyä viimeisen kahden vuoden aikana tavatessani lappilaisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä.

Järjestöjen ääni on mahdollista saada entistä paremmin kuntien, joissa päätökset syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi tehdään, kuuluviin, hyödyntämällä järjestöjä kuntien sähköisen hyvinvointikertomuksen seurannassa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kautta kulkee, ja kuuluu, kansalaisten ääni.

SOSTE on yhdessä oululaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa sekä Oulun kaupungin kanssa kehitellyt menetelmiä järjestöiltä kerättävän kokemustiedon keräämiseen. Tämä vuosi on kolmas vuosi, kun Oulussa on kerätty kokemustietoa sotejärjestöiltä Oulun kaupungin sähköiseen hyvinvointikertomukseen. Idea sai alkunsa SOSTEn ja oululaisten sotejärjestöjen yhteisessä ESKO – Ehkäisevän työn kärkihankkeessa, joka toteutettiin vuosina 2009-2013.

Kahtena ensimmäisenä vuotena kokemustietoa kerättiin työpajamaisesti kolmelta elämänkaariverkostolta (Lapset ja nuoret, Työikäiset, Ikäihmiset).  Tänä vuonna kysely on juuri valmistunut, ja siinä on hyödynnetty webropoolia. Tämän vuoden kyselyyn on valittu indikaattoreita, joiden tulokset ovat parantuneet tai heikentyneet. Järjestöiltä kysyttiin näkemyksiä mm. siihen, miten indikaattoritiedon mukainen työttömyyden tai nuorten huumekokeiluiden lisääntyminen, tai vastaavasti koulukiusaamisen vähentyminen, ovat näkyneet järjestöjen arjessa.

Säännöllinen strukturoitu kokemustiedon kerääminen sosiaali- ja terveysjärjestöiltä on suositeltavaa kunnissa. Järjestöt, jotka työskentelevät ruohonjuuritasolla, pystyvät viestittämään signaaleja ja trendejä, jotka näkyvät viiveellä muissa kyselyissä. Tästä on monta esimerkkiä esimerkiksi nuorten huumeiden ja päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa.

Kokemustiedon kerääminen auttaa kuntia myös siinä, kuinka terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä voidaan kehittää, jotta säästyttäisiin kalliilta korjaavilta toimenpiteiltä. Parhaimmillaan hyödynnettynä se voi ohjata myös kuntien taloussuunnittelua.

Oulussa kehitettyä mallia on helppo soveltaa myös Lapin kunnissa. Arjen Turvaa-hankkeen pilottikunnissa (Tornio, Pelkosenniemi, Kemijärvi ja Posio) alustavaa työtä onkin jo tehty. Myös Lapin järjestöstrategian ympärille perustettu alueellisen tiedontuotannon teemaryhmä, jota Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys vetää, on hyvä yhteistyökumppani kokemustiedon keräämisen lappilaisen konseptin kehittämiselle ja jalkauttamiselle. Tästä on hyvä aloittaa työ!

Aitoja kohtaamisia sosiaalityön opinnoissa

Kirjoittajina Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen Oppilaitosyhteistyöhankkeen työntekijät Marika Ahola ja Tuula Myllykangas

Lapin yliopiston ensimmäisen vuoden sosiaalityön opiskelijat ovat

saaneet opintojensa aikaisen ensikosketuksen ihmisten kohtaamiseen, ihmisten arkeen ja todellisuuteen toimimalla vapaaehtoisina sosiaali- ja terveysjärjestöissä sekä kuulemalla aitoja kokemuksellisten asiantuntijoiden tarinoita. Vapaaehtoistehtäviä opiskelijoille tarjosivat Rovaniemen Seudun Vapaaehtoistyönkeskus Neuvokas, Suomen Punaisen Ristin Lapin piirin Kaveri-toiminta, Rovalan Setlementti Ry:n monikulttuurikeskus MoniNet, Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projekti, Erityislasten Omaiset ELO ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri, Rovalan Nuoret ry:n Tyttöjen talo, Lapin MS-yhdistys, Lapin Näkövammaiset ry, Lapin ensi- ja turvakoti ry sekä Hyvän mielen talo ry.

Aikaisemmin tutustuminen on tapahtunut julkisen palvelusektorin puitteissa. Lähtökohdat kohtaamiselle ovat erilaiset. Päätöksiä tekevän ammattilaisen ja apua hakevan asiakkaan sijasta tilanteessa kohtaavat kaksi tasa-arvoista ihmistä, molemmat antaen ja saaden. 

Sosiaalityön opiskelijoiden Pestuumarkkinat sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoispaikkoihin

Sosiaalityön opiskelijat ovat uudenlaisen tilanteen edessä. Perinteisesti suomalaisen sosiaalityön ydinosaamisen alueeksi mielletään kunnallinen sosiaalityö painottuen toimeentulotukeen ja lastensuojeluun. Ammattilaisen ja asiakkaan kohtaamista määrittävät ja raamittavat ulkoiset ehdot lainsäädännöstä kuntien ohjeistuksiin. Ympärillä olevat rakenteet luovat helposti erilaisiin valtasuhteisiin nojautuvan vastakkainasettelun. Oppikirjojen idealistinen ajatus kumppanuudesta voi tuntua vaikealta tavoittaa.  

Kumppanuus, jaettu asiantuntijuus ja tasavertaisuus saavat laajemmat toteutumismahdollisuudet lähelle ihmistä sijoittuvalla järjestökentällä. Järjestössä vapaaehtoisena toimiminen antaa opiskelijoille mahdollisuuden nähdä sosiaalialan kenttää laajemmin: “Avasi näköaloja sosiaalitoimen kenttään”. Järjestöjen yhteiskunnallinen rooli ja niiden tarjoamat moninaiset mahdollisuudet avautuvat tuleville sosiaalityöntekijöille.  

Suurimman annin opiskelijat kokivat saavansa erilaisten kokemuksellisten asiantuntijoiden kohtaamisesta. Ihmisten aidot “käytännön elämäntilanteet antoivat hyvää perspektiiviä käytännön työhön”. Kokemuksellisten asiantuntijoiden omakohtaiset kokemukset koettiin “erittäin koskettavina ja tunteita herättävinä”. Välitön, ilman ohjaavia rakenteita tapahtuva kohtaaminen, tuo tarinan kertojan ja kuulijan lähelle toisiaan.  

Meille Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen Oppilaitosyhteistyöhankkeen työntekijöille Lapin yliopiston pilotin kokemukset ovat antaneet vahvistusta järjestötietouden ja kokemuksellisuuden merkityksestä sosiaalityön opinnoissa. Opiskelijoiden, järjestöjen, kokemuksellisten asiantuntijoiden ja opettajien palautteet rohkaisevat viemään tavoitteitamme eteenpäin. Ajatus, että ihminen tulee ennen rakenteita, pitää edelleen paikkansa. 

Yhdessä tekemisen suurempi viisaus

Kirjoittajana Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen puheenjohtaja Veli-Matti Ahtiainen

”Hyvinvoivat järjestöt luovat pohjan hyvinvoivalle kunnalle” totesi Lapin aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Seppo Lehto jossakin yhteisessä tapaamisessa viime vuoden aikana. Lause kirjattiin ylös myös Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tuottamaan kuntien viritysoppaaseen. Tämä havainto kuvastaa hyvin järjestöjen roolin vahvistumista Lapissa viime vuoden aikana.

Moninaisuuden särmikkyyttä 

Lapissa toimii noin 7200 rekisteröitynyttä yhdistystä. Jokainen yhdistys on perustettu tiettyä tehtävää varten ja sen olemassaolo jäsenilleen on merkityksellinen. Järjestökentän moninaisuus on suuri rikkaus ja mahdollisuus. Se voi olla myös haaste ja joskus myös kehittymisen ja toimimisen este.

Järjestötyö on myös hyvin innovatiivista, se mahdollistaa uusien toimintoja kehittävien ideoitten nopean toteuttamisen. Siksi järjestöt ovat usein olleet edelläkävijöitä, uuden kehittäjiä. Järjestöt kokoavat myös paljon vahvoja persoonallisuuksia toteuttajiksi. Usein persoona nousee keskeisemmäksi kuin toiminta, mutta ilman aktiivisia persoonia toiminta voisi jäädä kovin tasapaksuksi. Järjestötoiminta on myös yhteisöllistä tekemistä. Se kokoaa yhteen yhteisen arvopohjan ja tavoitteen saavuttamiseen. Yhteisössä toimii myös ryhmädynamiikan lait ja se voi johtaa joskus paikallaan seisovaan ja sulkeutuneeseen joukkoon, joka pyörii omaa ympyräänsä.

Olen tehnyt järjestötyötä 25 viimeistä vuotta. Se on reilusti yli puolet työhistoriastani, mitä on takana nyt 38 vuotta. Tänä aikana järjestöjen rooli ja merkitys on vaihdellut mitäänsanomattomasta keskeiseen yhteiskunnalliseen toimijaan, mutta aina järjestöillä on ollut oma tärkeä tehtävänsä.

Tänään järjestöjen rooli ja merkitys on nousussa. Järjestöjä kutsutaan kumppaneiksi, tekijöiksi, kehittäjiksi. Joskus myös pelastajiksi. Odotukset eivät aina ole realistisia tai rehellisiä saatikka vilpittömiä. Mutta yhä useammin järjestöjen osaaminen, innovatiivisuus ja joustavuus tunnustetaan tasavertaiseksi osaksi hyvinvointiyhteiskunnan uutta rakentamista.

Myllerryksen keskellä

Yhteiskunnallinen murros laittaa tällä hetkellä rakenteita uusiksi aika isolla rytinällä. Hyvinvointiyhteiskunnan perustat natisevat. Arvot ovat muuttuneet kovemmiksi, ihmiset itsekeskeisemmiksi. Selfie-kulttuuri leviää vauhdilla pääministerin lanseeraamana.

Tässä ajassa, näissä hetkissä järjestön äänen tulisi olla selkeä, kova ja kantava. Pitäisi puhua ”vanhanaikaisista” asioista; yhteisöllisyydestä, yhdessä tekemisestä, toisista huolehtimisesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvoisuudesta. Heistä, joita ei ole huomattu, heistä jotka ovat tipahtaneet syntyneisiin rakoihin. Niistä asioista, mitkä ovatkin tätä aikaa ja tulevaisuutta.

Tähän toteuttamiseen tarvitaan järjestöjen yhdessä tekemistä. Meillä tulee olla rohkeutta kulkea jälleen edellä, näyttää esimerkkiä, ylittää sektoreita, poistaa ennakkoluuloja ja yhdistää voimavaroja.

Lapissa on oltu kehityksen kärjessä

Lapissa järjestöjen roolia on vahvistettu viimeisten vuosien aikana Lapin liiton yhteyteen perustetun järjestöneuvottelukunnan kautta. Järjestöneuvottelukunta mahdollistaa kaikkien järjestöjen vaikuttamisen maakunnallisessa päätöksenteossa. Järjestöneuvottelukunnan laatima koko maakuntaa kattava järjestöstrategia luo pohjan järjestöjen yhteistyölle kaikilla eri toiminnan tasoilla.

Toinen merkittävä järjestöjen vaikuttamisen paikka on ollut Lapin aluehallintoviraston laatima sisäisen turvallisuuden ohjelma Lapin toimenpidesuunnitelma, missä järjestöt ovat olleet mukana aina suunnittelusta toteuttamiseen saakka. Toimenpidesuunnitelman 73:sta kohdasta järjestöt ovat mukana 43:ssa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman maakunnallisen toimintamallin pohjalta kehitetty Arjen turvaakunnissa toimintamallissa järjestöt  ovat yhtenä keskeisenä toimijana kehittämässä kunnan hyvinvointia ja turvallisuutta.

Lapin Sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen toteuttama järjestörakenne on luonut maakuntaan uusia yhdessä tekemisen paikkoja ja foorumeita sekä koonnut järjestöt ja viranomaiset yhteen rakentamaan hyvinvoivaa Lappia.

Vaikuttamisen aika

Kevään eduskuntavaalit ja Sote – uudistuksen konkretisoituminen käytännön toimenpiteiksi,  siinä kaksi keskeistä vaikuttamisen paikkaa alkuvuodeksi. Lapinsosiaali- ja terveysturvayhdistys kutsuu kaikkia toimijoita ja järjestöjä mukaan tulevan vuoden tapahtumiin, foorumeihin ja verkostoihin niin virtuaalisiin kuin kasvokkainkin tapahtuviin. Keskustelemaan, vaikuttamaan ja kehittämään yhdessä! Ja muistattehan perinteiset Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät jälleen syksyllä 10–11.9.2015 Ylläksellä.