Kokemustiedon kerääminen järjestöiltä kannattaa

Kirjoittajana Marjo Riitta Tervonen,  SOSTEn erityisasiantuntija (aluetyö, Pohjois-Suomi)

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n tällä viikolla julkaisema sosiaalibarometri 2015 kertoo, että nykyhallitus on epäonnistunut köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämisessä. Näin arvioi kolme neljäsosaa sosiaalibarometriin vastanneista kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista, Kelan toimistojen johtajista sekä TE-toimistojen johtajista.

Sosiaalibarometrin tulokset ovat huolestuttavaa kuultavaa, mutta toisaalta eivät yllätä. Viestiä syrjäytymisen ja eriarvoisuuden lisääntymisestä on tullut myös sosiaali- ja terveysjärjestöiltä eri maakunnista.  Näihin viesteihin olen saanut perehtyä viimeisen kahden vuoden aikana tavatessani lappilaisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä.

Järjestöjen ääni on mahdollista saada entistä paremmin kuntien, joissa päätökset syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi tehdään, kuuluviin, hyödyntämällä järjestöjä kuntien sähköisen hyvinvointikertomuksen seurannassa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kautta kulkee, ja kuuluu, kansalaisten ääni.

SOSTE on yhdessä oululaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa sekä Oulun kaupungin kanssa kehitellyt menetelmiä järjestöiltä kerättävän kokemustiedon keräämiseen. Tämä vuosi on kolmas vuosi, kun Oulussa on kerätty kokemustietoa sotejärjestöiltä Oulun kaupungin sähköiseen hyvinvointikertomukseen. Idea sai alkunsa SOSTEn ja oululaisten sotejärjestöjen yhteisessä ESKO – Ehkäisevän työn kärkihankkeessa, joka toteutettiin vuosina 2009-2013.

Kahtena ensimmäisenä vuotena kokemustietoa kerättiin työpajamaisesti kolmelta elämänkaariverkostolta (Lapset ja nuoret, Työikäiset, Ikäihmiset).  Tänä vuonna kysely on juuri valmistunut, ja siinä on hyödynnetty webropoolia. Tämän vuoden kyselyyn on valittu indikaattoreita, joiden tulokset ovat parantuneet tai heikentyneet. Järjestöiltä kysyttiin näkemyksiä mm. siihen, miten indikaattoritiedon mukainen työttömyyden tai nuorten huumekokeiluiden lisääntyminen, tai vastaavasti koulukiusaamisen vähentyminen, ovat näkyneet järjestöjen arjessa.

Säännöllinen strukturoitu kokemustiedon kerääminen sosiaali- ja terveysjärjestöiltä on suositeltavaa kunnissa. Järjestöt, jotka työskentelevät ruohonjuuritasolla, pystyvät viestittämään signaaleja ja trendejä, jotka näkyvät viiveellä muissa kyselyissä. Tästä on monta esimerkkiä esimerkiksi nuorten huumeiden ja päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa.

Kokemustiedon kerääminen auttaa kuntia myös siinä, kuinka terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä voidaan kehittää, jotta säästyttäisiin kalliilta korjaavilta toimenpiteiltä. Parhaimmillaan hyödynnettynä se voi ohjata myös kuntien taloussuunnittelua.

Oulussa kehitettyä mallia on helppo soveltaa myös Lapin kunnissa. Arjen Turvaa-hankkeen pilottikunnissa (Tornio, Pelkosenniemi, Kemijärvi ja Posio) alustavaa työtä onkin jo tehty. Myös Lapin järjestöstrategian ympärille perustettu alueellisen tiedontuotannon teemaryhmä, jota Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys vetää, on hyvä yhteistyökumppani kokemustiedon keräämisen lappilaisen konseptin kehittämiselle ja jalkauttamiselle. Tästä on hyvä aloittaa työ!